Tän äireen tuntomerkkejä

1. Olen hirveän pitkä ja hirveän paksu. Hirrrrrveän. Pituutta on melko lailla tasan 180cm, vaikka tykkäänkin kysyttäessä sanoa, että 179,5cm. Painoa on hirrrrrveästi - joskin niille lukijoille, jotka muistavat Vauvan blogit, mainostan, ettei enää edes niin paljon kuin silloin. Itse asiassa minulla on Vauvan blogin lukijoiden taannoisen määritelmän mukaan oikeus olla nyt virallisesti ja ihan oikeasti onnellinen, jos joku sen kotisohvapsykologisen määrittelyn vielä muistaa jostakin kommenttilootasta :D

2. Minulla on tummat keskimittaiset hiukset, jotka ovat suurimman osan aikaa kiinni. Ne ovat olleet suurimman osan elämääni vaaleat, ja kuumottelen valkaisun puolesta parasta aikaa. Kesän kunniaksi skandinaavinen väritys lettiin! Toistaiseksi mennään tummanruskealla ja melko varmasti aina pienen juurikasvun kera.

3. Minulla on vihreät silmät - tosin onpa niitä joku poika joskus kivasti kusenkeltaisiksikin "kehunut". En ole enää ko. hepun kanssa tekemisissä :D

4. Rakastan legginssejä, mekkosia, tunikoita ja neuletakkeja. Rakastan, rakastan, rakastan! Väitän, että pukeutuisin viime kädessä melko samantyylisiin vaatteisiin, vaikka olisin 30 kiloa kevyempi. Niinpä minut voi huomata viilettämässä Vantaan raiteilla mustissa leggareissa ja usein myös mustassa yläosassa, jonkinlainen isohko kaulakoru kaulassa ja megaisot arskat naamalla.

5. Valitettavasti en ole aina turhantarkka ulkoasuni suhteen, esimerkiksi päiväkodin vientireissuilla tai lähikaupassa pikaisesti käydessäni. Näin ollen minut voi nähdä myös virttyneissä lökäreissä, hiukset "kivasti" luonnonkiharatakuilla ja päällä joku hupparinriekale.

6. Meikkaan aina kun ehdin. Meikkaisin mieluusti useammin, mutta aamulla käyn niin hitaasti, etten aina ehdi meikata, kun huomaan jo olevani myöhässä. Rakastan ripsiäni - paitsi silloin, kun ne vaihtuvat uusiin ja ovat täten normaalia lyhyemmät ja ohuemmat.

7. Minulla on kantava ääni, jota en kaihda käyttää - ja joka toimii erittäin hyvänä tunnistuskeinona. Varminta on kuulostella tenavalle ladeltuja komentoja; tarvittaessa kerrostalon sisäpiha kyllä raikuu! Olen oikeasti ihan herttainen - lihavathan on leppoisia - mutta jöötä pidän kyllä, ja mielipiteeni ilmaisen yleensä riippumatta siitä kysyikö sitä kukaan eli ei.

8. Koruissa suosin Bagladyn ja Snö:n viittoittamaa tietä, itse tehtyjä iloisenvärisiä puuhelmikoruja, Dyrberg&Kerniä, Pilgrimiä sekä jotain edullista rihkamaa, kuten Monsoonin ja Accessoriesin korut. Valkokultaa löytyy jonkin verran, korviksista ja yhdestä kappaleesta kihlasormuksia (jota pidetään siis sormessa tai laatikossa riippuen siitä, miten suhde kullakin hetkellä tuntuu toimivan), keltakultaa et minusta tule paikantamaan. Kelloa en osaa pitää, mutta kesäisin ranteissani killuu usein jotain nahkarannekkeen tynkää.

9. Olen inhottavan vanha ja ikäloppu ja nuupahtanut. Täytän loppukesästä 27.

10. Nukun melko vähän, josta syystä silmänaluseni ovat yleensä melko tummat. Tästä et kuitenkaan minua ehkä tunnista, sillä vaikken muuten meikkaisi, en yleensä poistu talosta sutimatta ensin vähän peiteväriä ja valokynää. Olen viime aikoina turvautunut myös useampana päivänä varmaan hereilläpysymistaktiikkaan; olen aamuisin kaapannut kotoa mukaani termosmukillisen mustaa kahvia ja liihotellut se kädessä sitten matkaan. Jos siis näet isohkon eukon ryntäävän aamuruuhkassa typerännäköinen termos kourassaan Vallu Konosen askelmitalla eteenpäin, olet todennäköisesti tunnistanut minut.




Väitän muuten tunnistaneeni Pojan vaatteita -blogin Helmin tässä päivänä muutamana - ihan ilman tuntomerkkejä ;)

Joku haastoi minut tuntomerkkikuvaelmaan mukaan. Koska haasteet ovat jo kovasti viuhuneet eestaas, en vaivaa enää haasteella ketään blogistia ;) Tarttukaatten omatoimisesti tähän, jos siltä tuntuu :)