torstai 14. tammikuuta 2010

Sekakäyttäjä


Pieni Lintu pisti liikkeelle musa-aiheisen haasteen loppuviikon piristykseksi täällä.

"Mitä kuuntelet? Mitä musiikkityyliä et voi sietää? Missä kuuntelet?"


Olen todellinen musaholisti ja musiikin sekakäyttäjä. Työmatkat taittuvat iPodin napit korvissa, kotona kuunnellaan aamutuimaan radiota, koneen ääressä työskennellessä soi Spotify. Autossa, jos pääsen sellaiseen luksuskyytiin, soitetaan asianmukaisesti cd:itä - kovaa!

Korviin virtaava melusaaste vaihtelee äärestä laitaan, täysin tilanteesta riippuen. Kuuntelisin varmasti Vesivehmaan jenkkaakin, jos se sillä hetkellä tuntuisi iskevältä. Olen kuunnellut useamman kerran Hanna Ekolan Villihevosia, ja fiilistelen toisinaan Suomen vanhoilla euroviisubiiseillä (hei, Kaija Kärkinen ja Rostin Vicky, kamoon!). Rallattelen Rihanna, Britneytä ja muita tusinatyttöjä. Sopivassa mielialassa sydämeni läikähtää Takakujien Pojille, ja olen masteroinut Ronan Keatingin lyriikat otsalohkooni niin, että ne tuskin pyyhkiytyvät muistista lähiaikoina. Yhtä lailla lauleskelen Sonata Arcticat ja Turisakset. Niinno, lauleskelen, ellei tenava komenna kovaäänisesti ja käskytä korviaan pidellen: "lakkaa metelöimästä, korviin koskee, en pysty keskittymään nyt tähän rakennushommaan!".

Jos nyt ihan aikuisten oikeesti pitää valita muutamia musasuosikkeja, niin litanian alkuun mahtuvat ainakin Muse, 30 Seconds to Mars, Coldplay ja Keane. Jenkkivuosina tykästyin Suomessa hieman tuntemattomammaksi jääneeseen John Mayeriin, joka on säilynyt kestosuosikkina kohta kymmenkunta vuotta. Luulin pitkään, että inhoan Tähkän Latea - mutta luulin väärin. En varsinaisesti tykkää, mutta voiko sitä vahvasti sanoa inhoavansakaan, kun toistuvasti saa itsensä kiinni rallattamasta "hetkeksi en sulle rupia, iäksi en sulle kelepaa"? Ai niin: ihastuin kovasti Pienen Linnun kuvaukseen "teini-ihkutus-emo-ranteetauki-rallatuksista". Käykö tähän Tokio Hotel? Se on niiiiiin ihQu hei! Voin luikauttaa teille Spring nicht'in vaikka tältä seisomalta!

Kerskakulutan myös klassista musiikkia. Työmatkoilla siitä saa mukavan levollisen mielentilan, ja vastaavasti jos on illalla aikaa sytytellä kynttilät ja katsella maailmanmenoa sohvankulmasta käsin, sopii klassinen hyvin tunnelmanluojaksi ja taustamusiikiksi. Soittolistalla on muun muassa Stravinsky, Haydn, Schubert, Tchaikovsky ja Debussy. Lisäksi kuulostelen pianotaitureita, kuten Jim Brickmania, George Winstonia ja uusinta suosikkiani, Yirumaa.

Musiikki siis soi. Ja soi. Ja soi. Reissuilta tulee aina ihania muistoja mieleen, kun kuule jonkun tietyn biisin. Yhden toiveen kuitenkin esittäisin, hulvattoman Facebook-yhteisön hengessä: I wish music played during epic moments of my life and not just in movies.

Viskovan haasteen eteenpäin! Anna sen soida :)

p.s. Nappaa musapostaukseesi myös ylläoleva kasettikuva. Se on kotoisin Shabby Blogsista.

6 kommenttia:

Pieni Lintu kirjoitti...

Haa, aikamoinen musaskaala..ja toi TokioHotel on just sitä ällöö ranteetaukiteiniihkutusmössöö!!! ;)

Hauskaa että otit haasteen vastaan!!! Nyt blogissani on myös muuten arvonta, käväise katsomassa! ;)

MrsAgatha kirjoitti...

Mä unohdin omasta postauksesta kokonaan Keanen ja Coldplayn! Pitääköhän käydä editoimas...

Ja kyllä, Tokyo Hotel on just nimenomaan "teini-ihkutus-emo-ranteetauki-rallatus"! =D

Hipsu kirjoitti...

Minäkin unohdin Keanen omalta listaltani.
Hehe, minä ihastuin Pienen linnun samaan lausahdukseen kuin sinä :D

-J- kirjoitti...

Hipsu ja MrsAgatha: tälle vuodelle sopii toivoa taas levyä, jos vanhat merkit paikkansa pitävät - ihan nottei pääse unohtuun....

Milla Lappalainen kirjoitti...

Olen samaa mielta kanssasi, John Mayerin room for squares -albumi on ikikuunneltavaa. Enta miten on kaynyt the Palelle sun musamaussa? Muistatko viela? ;)

-J- kirjoitti...

Milla, en oikeesti muista nyt kyllä yhtään :D Etsin Spotifysta ko. hakusanalla, ja löysin tämännimisen bändin ja totesin, että ko. bändin vuosien 2001-2002 tuotanto kuulostaa sellaiselta, että voisin helpostikin tykätä siitä - ja tuossa se toinen albumi nyt soi taustalla kun alan kirjoittaa koulutöitä. Mutta ei siis mitään muistikuvia.

Tuohon listaan voisi lisätä muuten piiiiiitkän jonon sellaisia bändejä, jotka tulivat Jenkeissä mukaan kuvaan ja ovat pysyneet suosikkeina, vaikkeivät Suomessa mitään hurjaa suosiota ole koskaan saavuttaneetkaan, kuten nyt vaikka Creed ja Lifehouse.