Otti ohraleipä

Pidän luovan blogitauon. Luovan sanan varsinaisessa merkityksessä, sillä nyt minun pitää luovasti kehitellä ratkaisu sellaisen rahasumman luomiseksi, jolla palautetaan kannettavan tietokoneen kovalevyltä kaikki ne tiedot talteen, joista ei ollut varmuuskopioita.

Lauantaiaamuna olin kukonlaulun aikaan hienosti bloggaamassa ihanista kanssablogistilta tilaamistani tiski-ihanuuksista. Aamun terästyksenä työpöydällä oli vieressäni iso puolen litran höyryävä cafe au lait... ja hetkeä myöhemmin kahvikulho oli kivasti kannettavalla! Suusta pääsi pelkästään vaimea "oho". Näyttö pimeni sekunnin murto-osassa. Onneksi tajusin vetää piuhat irti, napata akun pois paikaltaan ja pyyhkiä enimmät kahvit koneen päältä niin tormakkaasti, että A-kirjainkin irtosi siinä rytäkässä. Kone kuivui pari päivää, mutta sai tänään huollossa aika murskatuomion - no can do.

Kotivakuutus korvaa koneen, muttei tietojen pelastamisoperaatiota. Kurjuutta. Siellä on kuvat, opparit, koulutyöt, kaikki. Tässä sitä sai taas opetuksen siitä, kuinka mikään ei ole pysyvää. Jospa sitä jatkossa osaisi ottaa ne varmuuskopiot ajoissa.

Minneneitä, onkos heitä

Ja onkos ehkä juuri teillä tarvetta Minneneille? Tarkemmin ottaen yksi kappale mustaa Ikean Minnen-metallipehkua tarjolla pienelle nukkujalle, säleineen, patjoineen ja petareineen. Sänky on ostettu puolisen vuotta sitten, eli kovin on uudenkarhea punkka huoneiden uudelleenjärjestelyn vuoksi vailla uutta kotia. Sänky löytyy tällä haavaa Huutiksesta.

Raitisilmamyrkytyksestä markettiostoksiin

Tänään tuntui keväältä. Ilma oli sellainen, mitä muistelen hyvän vapunpäivän ilman olevan - tosin paikalliset Päijänteen kokoiset vesilätäköt palauttivat maan pinnalle ja muistuttivat, että eletään kuitenkin vasta huhtikuun alkupäiviä. Kevyttopat olivat liikaa, tenava valitteli välivillojen kuumuutta välikausihaalarinsa alla, pienet posket punehtuivat kuumuudesta puroja väsätessä. Rapa roiskui, kun ulkoilutimme nelijalkaista tuntitolkulla puistossa.

Rehellisyyden nimissä ostokset ovat jääneet viime aikoina minimiin. Jatkossa myös ruokaostokset jäävät aika minimiin, sillä "bikinikuntoon kesäksi 2034" -kampanjani innoittamana nutraan vappuun asti. Lähimarketista sopii kuitenkin tehdä tarpeellisia löytöjä pilkkahintaan myös jatkossa.

Gore-kenkiä tenavalle, päiväkodin pihalla kynnettäväksi - 10 euroa pari. Lisäksi tenavalle omat karvabootsit ensi talveen, neljällä eurolla.

Äidille nappanahkahanskoja ensi syksyyn ja talveen, 4 ja 5 euroa pari. Ehkä sitä jo ensi talvena tuntee itsensä liian vanhaksi pitämään kaikenmaailman vanttuita ja lapasia (eritoten pitämään niitä Mimon äiteen tekemillä tumppunipsuilla kiinni takinhihassa).

Pastelleja pääsiäiseen

Pääsiäisvalmistelut jäivät tänä vuonna minimiin. Ihastelin tenavan päiväkodissa perinteisesti viilipurkkiin kylvämää rairuohoa ja tipuaskarteluja, jotka jäivät pastellisten kynttilöiden, narsissikimpun ja pajunoksien lisäksi ainoiksi koristeiluiksi tänä pääsiäisenä. Parvekkeellakin näyttää ruukkunarsissi nauttivan olostaan, koleista säistä huolimatta. Parvekkeen osalta olen muutenkin ihastuksissani, sillä uskalsin viimein tilata parvekkeelle lasituksen, ja pääsemme jo ottamaan kuukauden päästä vappua vastaan tässä uudessa "kesähuoneessamme".