Kaupunkilaiset maalla

Pyhäpäivän kunniaksi perhekuntamme piipahti maalla. Maalle oli meiltä kaupungista matkaa mahtaisat puolitoista kilometriä, mutta miljöö ehti silläkin matkalla muuttua huomattavasti. Haltialan kartanon pihapiiri kimmelsi auringossa, ja ihanan keväinen talvisunnuntai oli houkutellut samaiseen pihapiiriin runsaasti muitakin lapsiperheitä. Makkara näkyi paistuvan grillissä ja kaakao höyryävän monessa mukissa. Me keskityimme tenavan johdolla lähinnä tutkimaan erilaisia maatalouskoneita. Tallissa oli useampi äes rinnakkain, ja jokaisen kohdalla poika muisti kysyä: "mikä tää kone on? Mikä tää kone on? No mikäs tää kone sit on?". Traktorin pyörät kiinnostivat huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi auringossa paistattelevat, märehtivät mullikat. Lampolassa ilmoitettiin olevan karitsointi käynnissä, ja se oli siten suljettuna huhtikuun alkuun. Muita eläimiä emme menneet sisätiloihin katsomaan, vaan viihdyimme ulkosalla, otimme kyytiä napakelkassa ja haistelimme maaseudun aromeja.