perjantai 18. joulukuuta 2009

Juhlaruokaa


Tänä vuonna meillä juhlitaan joulua eri kokoonpanoilla sekä aattona, että joulupäivänä. Näin ollen saan luvan kanssa kokkailla kahdet erilaiset joulun tarjottavatkin.

Aattona olemme perinteisesti syöneet puolilta päivin tuhdin joulupuuron - eli pitkän linjan mukaan keitetyn riisipuuron - siinä joulusaunan ja joulukirkon välissä. Tänä jouluna tyydyn tuoksuttelemaan höyryävää puuroa vierestä ja puren jotakin vähähiilihydraattista sellerinvartta siinä vieressä. Puurolla pärjää pitkälle iltaan, jolloin jouluaaton ruokapöydässä onkin alustavan suunnitelman mukaan tarjolla perinteinen satsi:

- kotomainen viljapossun kinkku (paistettu ja maistettu edellisenä päivänä).
- kotitekoiset lanttu-, porkkana- ja perunaloora. Tänä vuonna kaksi ensimmäistä laatikkoa valmistuvat karpisti ilman korppujauhoja ja muita höttöjä, ja lanttulooraa meinasin haudutella makeaksi siirappien sijaan ihan miedolla uuninlämmöllä ja kuuden tunnin paistoajalla.
- Lapin puikulaperunoita; koska mikään muu ei kerta kaikkiaan käy.
- kalalautaselle kylmäsavulohta, sillifileetä, punasipulia, maustekurkkua, punajuurta ja hienonnettua kananmunaa
- kototekoinen rosollisatsi asianmukaisine kastikkeineen
- tummaa joululimppua, saaristolaisleipää tai omatekoista ruisleipää
- hyvää viiniä

Aaton jälkiruoka on kovasti avoinna. Mielessä pyörivät jäädykkeet, suklaaunelmat ja triflet, mutta voi olla, että hyppäämme jälkiruuan yli, annamme pötseille hetkisen lepotauon ja paneudumme illemmalla jälkiruuankin edestä juustotarjottimen ja suklaakonvehtien aromeihin. Juustotarjottimmella on takuuvarmasti vanhaa goudaa, Port Salut'ia, Viinitarhurin juustoa, brietä, viikunahilloa, tuoreita päärynäviipaleita ja pipareita. Jos onnistun tekemään vähähiilihydraattisia pipareita kuljetusalustoiksi, tarjolla on myös sinihomejuustoa. Muuten en kiusallani tarjoile sitä muillekaan, jos en kerran itse saa nautiskella. Viiniksi valitsen melkoisella varmuudella maukkaan espanjalaisen, Señorío de los Llanos Gran Reserva, vuosikertaa 2003.

Koska on juhlapäivä, lienee lasilliset kuohariakin paikallaan. Perus puolikuiva Freixenet kelpaa meille mainiosti, mutta fiksumpi ottaisi ällömakeaa Muscadoria, jottei tulisi syötyä palastakaan suklaata. Kaiken varalta käyn kuitenkin hakemassa käsintehtyjä konvehteja Flamingon Caffista tai Kluuvikadun Chjokosta.

Meillä on tänä vuonna kovasti vaatimuksia ruuan suhteen: on oltava gluteenitonta, laktoositonta, mummin mieleen ehkä hitusen meitä muita perinteisempää, niin vähähiilihydraattista kuin mahdollista, tietenkin tenavalle sopivaa. Yksi ei syö kalkkunaa, toinen ei syö kanaa, kolmas ei syö litaniaa mereneläviä. Huh.

Jos emme ole räjähtäneet aaton syömingeistä, joulupäivänä tarjoilemme:

- kalalautasella graavattua siikaa ja graavattua, maustettua lohta, mätiä, sillit ja sen kaverit kuten aattonakin
- herkkulautaselle puikulaperunat, maustekurkut ja kylmäsavustettu poronpaisti, lakkakastike
- tarjolla myös kinkkua eilisen tyyliin
- lanttukuutiot kanelilla ja tähtianiksella ryyditettynä
- juureslaatikko (porkkana, selleri, palsternakka) annoskulhoissa paistettuna
- leipäjuustosalaatti (salaatti, rucola, omenaa, leipäjuustoa)
- tumma leipää eilisen tapaan

Joulupäivän jälkiruuaksi lienee helpoin valmistaa kardemummapannacottaa, joka valmistuu hitusen ennakkoon ja sopii reseptiä muokkaamalla koko sakille. Ruuan päälle keitellään vahvat kahvit, joiden kanssa saa tenavan hartaudella koristamia pipareita ja ihania taatelimuffinsseja. Nyt kun tuli puheeksi, niin laittelenpa niiden reseptin esille huomenissa.

Joulun suhteen olen hitusen perinteinen, tietyt elementit on ruuassa oltava jotta sitä voi jouluruuaksi kutsua. Uusia ideioita otan kuitenkin kiitollisna vastaan. Puuttuuko listasta nyt jotakin olennaista? Korjasin ruuan tarjoiluun liittyvän puutoksen eilen Anttilan tarjouksella, ja ostin vajaan tusinan viini- ja viskilaseja. Ei sillä, että olisin kova tyttö juomaan single malt'ia - viskilasi käy hyvin vesilasista. Kauniit ja halvat lasit korvaamaan Iittalan Ote-lasit, jotka eivät ole koskaan tuntuneet omilta.

4 kommenttia:

xxxxx kirjoitti...

Menyy kuulostaa todella hyvältä. Mä en osaisi lisätä tohon mitään; ehkä jälkiruoka-ihmisenä jonkin raikkaan ja keveän lopetuksen. Tosin tuo teidän juustotarjoilu kuulostaa niin hyvältä, että jos kaikki vieraat eivät kaipaa muuta makeaa, niin voit suosiolla "unohtaa" ehdotukseni;-);-).

Ja kiitos -J-; tuhannesti taas! Et usko, mitä telepatiaa. Mä olen etsinyt juuri vastaavia laseja joka paikasta. Meillä on kaapit täynnä Iittalan vernaa ja kartiota, mutta halusin täksi jouluksi uutta. Todella kauniit lasit, ja luultavasti hintakin on varsin kohdillaan näissä;-).

Ihanaa ja tuoksuvaa joulun odotusta teidän perheelle!!

tyttötiimi kirjoitti...

Sieltä se juhlamenyy postaus sitten saapui:
"kylmäsavustettu poronpaisti, lakkakastike
- lanttukuutiot kanelilla ja tähtianiksella ryyditettynä
- juureslaatikko (porkkana, selleri, palsternakka) annoskulhoissa paistettuna" erityisesti nämä saivat veden kielelle. Meidän perinteiseen pöytään ovat kuuluneet vielä listasi lisäksi luumut, herneet, ja se kiistelty maksalaatikko voisulan kanssa.

Miten aiot sellerillä pärjätä iltaan?Voithan kalastella joulupuurosta mantelin omaan suuhusi =)

Nykyisin ruokavaliorajoitukset- ja toiveet ovat aika vaativia- ennen riitti kun oli ruokaa jolla vatsansa täyttää. Upealta näyttää listasi ja lasit ovat kauniita.

Konvehdit ja juustot vaativat ehdottomasti seurakseen hyvän lautapelin ja paljon puhetta ja muistelua ,pari yhteislaulua sinne väliin jos koolla on useita eri sukupolvia. Lakkoja voisi olla ihan marjoina, nyt tekee niin mieli niitä! Senkin...

Oletko postannut omasta ruokavaliostasi? Ja niistä aiheutuneista muutoksista, olisi kiinnostavaa kuulla.

Ihanaa yhdessäolon joulua teidän porukalle!

Katja kirjoitti...

Nätit lasit! Meillä on arkikäytössä kartiot, mutta juhlaan haluaisin omat lasit. Nyt on sekalaisesti vähän sitä sun tätä, mutta tekisi mieli saada kaikki samaa sarjaa. Myös halpa käy, kunhan ulkonäkö tyydyttää. Voisikin tehdä kierroksen Anttilassa jos sitten saisi laitettua kaikki eripariset kirpparille.

Mari Wee kirjoitti...

Aamunkukka: no kyllä oli hinta kohdillaan ;) Ovat luonnossa tosi nätit, jätän meille viskilasit ihan arkikäyttöön. En oikeastaan ymmärrä, miksi jokaisella suomalaisella pitää olla Iittalan juomalasit, olen vain tähän asti mennyt sen kaavan mukaan :D

Tyttötiimi: meillä istuu pöydän ääressä yksi, joka poistuu välittömästi, jos pöytään tuodaan maksalaatikko. Jos söisin hiilareita, minulle se kyllä maistuisi, ja tenavalle, etenkin itse tehtynä, oi nam! Ehkä vetäisen sen puuron asemasta kourallisen niitä manteleita - niitähän on jäljellä, kun puuroon on keitelty vain yksi. Aiheesta en ole postaillut, mutta jos joskus... sikäli suosittelen kyllä kaikille, joten ehkä pitäisi blogatakin.

Katja: mäkin katselin jotain Villeroyn Boston-sarjan laseja Stockalla, mutta nämä sädehtivät nätimmin :) Emmä nyt ymmärrä miksi maksaisin roimasti enemmän, jos kerran "Anttilan kristallit" miellyttävät enempi silmää.