Och det vinstnummer är...

Kymppitonnin arvonta suoritettiin lähes reaaliajassa - siitäkin huolimatta, että olin juuri ruikuttanut, miten laiskottaakin niin kovasti. Valitettavasti arvonnan virallinen valvoja veti jouluvalojen kajossa sikeitä kuola poskella kiillellen, teksti arvontalapuissa on kamalaa harakanvarvasta jonkin sortin hermopinteessä olleen peukalon takia, enkä edes pystynyt hyräilemään sitä lottolaulua, kun päätä särkee niin maan penteleesti (jos Elohiiri lukee, niin tämä jälkimmäinen on tyystin vihersalaatin ja tonnikalan aikaansaamaa, kiitos vain vinkistä ;)).

Maikkikselle matkaavat ihanaiset maatuskat, ja Pikkuriikille taasen punaiset pilkkupyyhkeet! Aaltoja, aaltoja voittajille - ja osoitteita minulle, kiitos, en tietystikään julkaise.

Kaikille arvontaan osallistujille suurkiitos, eritoten kiitokset kaikista bloggaustoiveista ja -vinkeistä. Yritän ottaa niistä vaarin.

Diagnoosi: syyslaiskotus

Minua on kahden päivän ajan vaivannut viheliäinen tauti, joka on nopealla kotisohvadiagnoosilla nimettävissä syyslaiskotukseksi. Kaamosmasennuksesta tässä ei ole kyse - onhan kodin kaamosvalaistuskin usemman valosarjan ja kynttiläaseteleman avulla turvattu - vaan ihan puhtaasta laiskuudesta. To do -lista on täynnä tärkeitä ja kiireisiä, kouluun, työhön ja kotiin liittyviä "pitäisi"-asioita, mutta kun ei, niin ei. Minua vaivaa edelleen ärhäkkä yskä, joka haittaa elämää ja unenlaatua. Suon itselleni vielä tämän päivän, siihen asti, kunnes tenava käy unilleen. Sitten puurran muutaman tehtävät aamuksi valmiiksi, sutaisen kodin päällisin puolin salonkikelpoiseksi, kirjoitan uuden tehtävälistauksen, kirjoitan parille opettajalle ja pyydän armonaikaa deadlinejen suhteen.

Eilen ulkoilimme lähemmäs neljä tuntia kauniissa, kirpeässä syysilmassa. Retkemme johti Helsingin puolelle, matkaa taitettiin pääosin kävellen, välillä pieni ulkoilija levähti rattaissa. Bongasimme lukemattoman määrän jäätyneitä lammikoita rikottaviksi, uusia leikkipuistoja koluttaviksi, kivikkoja kiipeilyyn ja puunoksia roikkumiseen. Kotiin palauduttiin punaposkisina, ja yöunet olivat molemmilla ulkoilijoilla hyvät ja syvät.

Pieni punainen

Kannoin eilen meille hoitoon ystäväni pienen, herttaisesti kulahtaneen punaisen puukaapin, joka tulee seuraavien viikkojen aikana saamaan tyystin uuden ilmeen. Soitin perästä päin vielä ystävälleni, onko hän nyt ihan varma kaapin muodonmuutoksesta; kerran kun työt kaapin kanssa aloitan ja sen dikloorimetaanilla, metanolilla ja parafiinilla kuorrutan, ei paluutta suloiseen punaiseen enää ole. Kaappi on minusta suloinen näinkin, pieni väriläiskä pastellinvärisessä olkkarissamme odottamassa.


Ja punaisella linjalla jatketaan. Yllä olevat uudet, pilkulliset käsipyyhkeet arvon bloggausehdotuksen tai -toiveen jättäneiden kesken lisäarvonnassa viikon loppupuolella. Oman arpalipukkeesi maatuska-kirjatukien sekä pyyhkeiden puolesta ehdit vielä reilun vuorokauden ajan jättää tänne.

Osallistu samalla ihanaan arvontaan täällä, aikaa 8.11. asti!

Krabat.se

Vielä riitää asiaa Tukholmasta, eikä tämä vielä tähän(kään) pääty.

Vanhankaupungin katuja kohti kuninkaanlinna tallatessamme seisatuin äkisti keskelle mukulakivikkoa; edessä olevan lelukaupan ikkunassa oli puna-valkopilkullinen bambi! Heitin selälleni itkupotkuraivarien vallassa keskelle katua, taioin tannerta naama punaisena ja räkä valuen (no ainakin mieli teki) mutta mukana ollut äitini ei antanut tiukan aikataulun vuoksi minun livahtaa kauppaan sisälle, olimmehan myöhässä museosta. On toki täysin soveliasta olettaa, että tavarat jotka ovat olleet osapuilleen samoilla paikoilla 1100-luvulta lähtien karkaavat juosten Mälarenin selälle juuri sillä aikaa, kun minä ostan pilkutettua bambia.

Krokotiilinkyyneleet kuivattuani tein karttaan merkinnän siitä, missä bambi-ikkuna sijaitsi, ja karkasin paluumatkalla kauppaan. Juosten. Juosten lähinnä siksi, että äitini jätti superkalliit kirppariostoksemme jonnekin linnan säilytyslokeroon. Ei se mitä, mutta kaikki ovet olivat jo lukossa, kun palasin unohtunutta nyssäkkää hakemaan. Voe pojat muuten, kyllä se on iso pytinki, ainakin kun sitä linnaa ja piha-aluetta juosten mittailee, mielessä laivan lähtöaika ja lelukaupan ikkunan bambi, ensisijaisesti tietenkin jälkimmäinen.

Naama punaisena puuskutin lelukaupan kassatädille haluavani ikkunan bambin. Ei ole, sanoi täti, mutta on tällainen lintu, otatko sen? No haloo, en todellakaan! Oliko Disneyn Bambilla elokuvassa siivet ja nokka? No niin, eipä ollut.

Ei myynyt täti bambia, vaikka melkein polvilleni tiskin eteen heittäydyin ja kädet rukoukseen pistin. Kuvia ottaessani täti pyysi kirjoittamaan kaupasta nätisti. Niin varmaan, oli ensimmäinen ajatus, mutta ihania lelusia hipelöidessä harmitus hävisi. Jääpähän ensi reissulle hankittavaa. Yläkuvan puiset ja pehmoiset leivokset ihastuttivat, samoin aavistuksen kitsch pilkkunurkkaus. Tuo iso bambi on lamppu. Kuvitelkaa. En ostanut sitä. Vielä.

Mitäkö ostin? No vitsi. Paksuja puukyniä tenavan käyttöön. Tenava valitsi itselleen jonkun 50-luvun Letukan autohyllystä. Lisäksi ovensuusta oli napattava lohdukkeeksi vielä Catalina Estradan bambiaiheinen kortti, josta kuva sitten kun se taipuu tauluksi.

Krabat-lelukauppoja löytyy Tukholmasta useampi; tämä "sokeriton karkkikauppa" sijaitsi osoitteessa Stora Nygatan 21. Putiikin sivut löydät tästä.

Yövalot

Joulunodotus tuli sydämiin ja makuuhuoneisiinkin. Tenava valitsi omaan sängynpäätyynsä palleroisen valosarjan ja pitäisi sitä päällä kellon ympäri. Oman makuuhuoneeni valot - kukkaset, kaikkea muuta kuin jouluiset - löytyivät parilla eurolla Prisman tarjouksesta. Valot palavat öiseen aikaan; niiden loisteessa on turvallisenoloista nukahtaa.


Sänky on ihan uusi ostos. Sormenpäät vieläkin punoittavat ruuvien vääntämisen jäljiltä. Entinen sänky lähti Huuto.netin kautta uuteen kotiin, ja sitä viedessä kävin samalla reissulla hakemassa tämän ihanuuden (kiitos Tuusis kantoavusta!). Olin kytistellyt kyseistä petiä jo jonkin aikaa, mutta ensin piti saada vanha pois alta. Olkoon tämä etukäteisjoululahja itselleni. Jonkin sortin serotoniinipesän uusi sänky ja valaistus makuuhuoneesta teki; olen viettänyt viikonlopun aikana useamman minuutin sänkyä ihastellen. Olen edulliseen ostokseeni ja sen tarjoamaan unenlaatuun todella, todella tyytyväinen. Viime yönäkin sain tenavan armosta uinua uudessa pesässäni aika tarkalleen 12 tuntia!