Tänään tällaista

Pääsimme tänään ihastelemaan veljeni perheen uutta kotia - jota kylläkin heiteltiin palanen kerrassaan ulos ikkunasta, suoraan jätelavalle. Tenava vasaroi innoissaan sementtiä ja mattoliiman palasia murusiksi, minä kiljuin kauhusta kun näin tuhotut laatanpalat. Keräsin sitten onnellisena remonttimoskan seasta mandariinipussillisen mosaiikkipaloja tulevaisuuden tuunailuihin, väri kun oli ihanainen vaalea turkoosi.




Ulkoilutimme myös Po.Pin ruututakkia kahdessakin eri puistossa pienen serkkupojan kanssa. Hitsi, että meillä oli ihana, aurinkoinen syyspäivä!

Täydellinen äiti

Huutiskohteita latoessani sivun alareunan linkki kiinnitti huomioni; "näin sinäkin voit olla täydellinen äiti", neuvoo Ilta-Sanomat. Klik.

Asiantuntevia vinkkejä näyttää jakavan brittiläinen vanhemmuuden asiantuntija Tanith Carey. "Älä ole orja keittiössä". Valitettavasti Saarioisten äitien kaalilaatikko on pahaa, ja saman puljun pizzassa E-koodeja. Minulla ei ole vaihtoehtoja. "Hanki iso jääkaappi". Öööö...siis siksikö, että sinne voi laittaa kiukkuavan nelivuotiaan jäähylle? "Tee ruokailusta hauskaa". No tää lihapulla ois tämmönen pommikone, joka tippuis ensin kastikemereen, ja sit se räjähtäs siellä, ja kaikki kastikkeet lentäis ympäri seiniä, eiks ookin tosi hauskaa? "Vaihda lelut helpompiin malleihin". Niin. Äidin (tai ainakin äidinäidinäidin) lapsuudessa leikittiin pelkästään käpylehmillä. "Älä ole lastesi orja". Tätä sopii avata enempikin. Iltsikan mukaan asiantuntijat sanovat, että jo 5-vuotias osaa siivoilla itsekseen ja kasvatttaa siinä samalla itsetuntoaan. Lehden mukaan tämä tarkoittaa äidille omaa aikaa vaikkapa rentoutumiseen. Tänään on siivouspäivä, ja aion vakaasti kasvattaa lapseni itsetuntoa pelkästään jakamalla sohvalta työnjohdollisia ohjeita esimerkiksi lattian vahaamiseen, ikkunanpesuun ja nukkasihdin puhdistukseen liittyen. Kyllä nyt kasvaa itsetunto kohisten! "Opettele oikea äänensävy". Tanith, myöhästyit! Jo Frost teki jo tämän!

Missä ovat sellaiset täydellisen äidin vinkit, joita oikeasti kaipaan; miten lohduttaa lasta, jonka paras päiväkotikaveri vaihtoi päiväkotia? Miten selittää lapselle, miksi tytöt tuppaavat leikkimään mieluummin keskenään tyttöjen juttuja kuin antavat remupäisen tenavan sotkea leikkejään? Miten saada lapsi ymmärtämään, että se, joka tyhmäksi haukkuu, on itse tyhmä? Miten ihan oikeasti välttää aamukaaos? Miten aikaansaadaan Amanda Soulen perheidylli? Miten on mahdollista yhdistää kokopäiväinen opiskelu, työ ja perhe-elämä niin, että perhe on aina edellä? Miten vapautetaan viikonloput pelkästään kivaan, yhteiseen puuhasteluun? Miten, jos ei pystytä tekemään tätä kaikkea, lakataan tuntemasta huonoa omatuntoa ja keskitytään siihen, mitä pystytään tekemään?

Jos haluat sinäkin olla täydellinen äiti, löydät Ilta-Sanomain vinkit täältä.

nk. vapaapäivä

...kuluu muun muassa tällaisissa merkeissä kameran ja Huutiksen parissa varsin jouhevasti. Täällä on pian kaupan muun muassa yllä olevat me&i-herkut, Po.Ppia, Nanoou:ta, lisää me&i:a, Tickettia, Reimaa, Adidasta, äidille ostoskassiksi Friis&Companyn ja Tommyn uudet veskat...Viikonlopun aikana tungen Tuusiksen lastenvaatekohteiden lisäksi myös puolet oman vaatekaappini sisällöstä huudettavaksi. Niin ja turvaistuimen. Joo, ja rattaat. Retroa Sarvista. Laukkuja, kenkiä, huiveja. Kirjoja. Lisää lastenvaatteita. Rentouttavaa ja vapaata viikonloppua minulle!

Edit. Te huudatte hyvät ihmiset nopeammin kuin mitä minä rukka ehdin lisäillä! :D Kiitos!

Ylläri ylläri; pilkkuja!

Yläkuvan pilkuista on kuluneen kuun aikana syntynyt meille verhoja ja tyynynpäällisiä. Kesällä yritin etsiä pilkkukankaita kotomaisista nettiputiikeista, mutta tuskastuin, kun kaikki kivat värit olivat aina loppuunmyytyjä tai hinta opiskelijan kukkaron ulottumattomissa. Värisuoran lime-, puna- ja turkoosipilkulliset kankaat löytyivät lopulta postikuluineenkin varsin kohtuulliseen hintaan Ameriikan ihmemaasta - ja ihan perinteisesti eBayn kautta. Ihana beigepilkullinen kangas oli kanssablogistin ystävällinen, vähän kotimaisempi vinkki, jota onkin ikkunassa, sohvalla ja kangaskaapissa yhteensä vaivaiset kymmenen metriä!

Tenavan verhot jaksavat reilun viikon ikkunassa roikkumisen jälkeen edelleen ihastuttaa ja piristää. Että osuikin sävy just eikä melkein. Nyt kun vielä mätsäisi kaikki lattialla alvariinsa lojuvat rojut, legot, pikkuautot sun muut sätökset samaan sävyyn...

Budjettiriihi ja haaste

Tämän kirjoitelman tapahtumapaikkana ei ole Arkadianmäki. Ja mikä päivä se keskiviikko on haasteen esittämiseen? Kuu kuitenkin vaihtuu, ja olin luvannut itselleni lokakuussa paitsi palautua ulkoilun ja ruokailun suhteen ruotuun lepsuillun kesän jäljiltä sekä järjestää ja tilata digikuvat neljän vuoden ajalta, myös tehdä kuukaudenmittaisen kokeilun, jossa merkkaan joka ikisen tulon ja menon muistiin, ja tarkastelen kuukauden päätteeksi tilannetta asteen verran viisaampana siitä, mitkä ovat tämän talouden todelliset menot, mistä voi nipistää, jos tarve vaatii, mihin nyt menee muuten vain enemmän kuin laki sallii ja minne olisi mahdollisesti varaa tehdä rahansiirtoja enemmänkin.

(Vähäiset) tulot on suhteellisen nopeasti kirjattu ylös; käytettävä summa on tiedossa. Sen sijaan menoista minulla on melko hatara käsitys. Okei, on vuokra, asuntolainan lyhennys ja korot, sähkö ja seutulippu. Siinäpä ne oikeastaan ne pakolliset. Vai? Hups, vakuutukset puolivuosittain, useampi satanen kerralla. Sehän pitää jakaa joka kuukaudelle. Samoin nettimaksu. Puhelinlasku. Lehtitilaukset. Näitähän piisaa.

Meinasin iskeä nyt ensinnä kaikki kuitit talteen ja käydä kuun lopussa läpi, mikä kuuluu mihinkin menoluokkaan. Jos oikein innostun, saatanpa huvin vuoksi ympyröidä jokaisesta kuitista sen, mitä ilman olisimme oikeasti voineet olla. Toivottavasti mahdollisimman moni kassamyyjä jättää kysymättä minulta: "haluatko kuitin?", jotta vältyn tältä ikävältä toimenpiteeltä, sillä luulen, että niin minun kuin monen muunkin ostoskorissa on aika paljon turhaa. Kuukauden päätteeksi pistän summat alekkain ja katson, mitä tuleman piti. Tähän tarkoitukseen sopii esimerkiksi Taloussanomien budjettilaskuri, ruutupaperi tai pikainen Excel-väkerrys.

Haastan kaikki ne, joille on hitusenkaan epäselvää, minne rahat menevät (Tuusis, älä sinä vaivaudu, minä voin suorilta jo kertoa mihin ne sulla menevät :D) tallettamaan kuukauden ajalta kaikki ostoskuitit ja selvittämään tämän mysteerin.