Tänä pääsiäisenä koristeluvastuu oli ekaluokkalaisella - ja ruuanlaittovastuu on osin ulkoistettu mummille, sillä kotona ei ihmeellistä juhlaruokaa ole tarjolla: lohta ja kasviksia, persikkapiirakkaa, lasilliset viiniä, vaan ei lampaita eikä mämmejä. Lapsi odottaa kuumeisesti, minkälaisia mini-Angry Birdseja pääsiäismunista paljastuu (ja ennenkaikkea, tuleeko sieltä Kuningaspossu!), äiti taas odottaa, että saa aamukahvit juotua, ja pääsee mattopyykille - tosin ei laiturin nokkaan, vaan kylpyhuoneeseen. Upea ilma tietää ulkoilua pääsiäisviikonloppuna, tenavan viimeisiä laskuja rinteessä, likaisten ikkunalasien ihmettelyä kevätauringossa.
ilon ja onnen murusia
perjantai 29. maaliskuuta 2013
tiistai 26. maaliskuuta 2013
Makeaa maanantaita!
Viikko alkaa ihmeen mukavissa merkeissä, kun aamulla samaan aikaan kun painaa kahvinkeittimen päälle, tyrkkää myös vuuallisen brownieta paistumaan. Olen keliaakikko, mutta gluteeniton leipominen ei ole koskaan ollut vahva puoleni - kun taikinasta puuttuu sitko, puuttu leipomisesta myös hauskuus. Lähikaupasta bongasin kuitenkin gluteenittomat brownie-ainekset valmiissa paketissa, lisäsin vain munat, voin ja maidon, sekoitin ja kaadoin vuokaan. Sopivaa aamuleivontaa ennen aamukahvia ja silmien avaamista, paljon sen kummempaan en rehellisesti sanoen ennen puolta kahvipannullista kykene. En malttanut odottaa paistoksen jäähtymistä, josta syystä lautaselle tuli erikoisennäköinen kökkö höyryävää herkkua... maku oli kuitenkin kahvin kanssa uskomattoman hyvä! Yllättäen viimeiset lusikalliset piti melkein jättää lautaselle, niin oli makeata. Paino sanalla "melkein", sillä sellaista vahinkoa ei tässä huushollissa vielä ole päässyt tapahtumaan, että herkut olisivat jääneet syömättä.
Kahvipöydässä sopi myös ihastella aamuisessa auringossa kylpeviä, viikonlopun kaukaisten vieraiden tuomia herkkuvärisiä tulppaaneja. Olen ollut nykyisellään laiska ostamaan tulppaaneja itse, kun laatu on niin vaihtelevaa, että joskus nahistuvat jo parissa päivässä - ihana niitä on kuitenkin aina saada.
Ihanaa viikonalkua kaikille!
lauantai 23. maaliskuuta 2013
Varsin miehistynyt valaisin
Pojan leluvarastoja läpikäydessä putkahti kirppispussista pieni musta muovinen "action man" eli miehekkäänoloinen nukentapainen tyyppi. Olin kuljettamassa sitä eteisen kautta keittiöön roskapussiin, kun keksin kokeilla, menisikö nuken koura eteisen toiseen kattovalon virkaa toimittavan työmaaroikan pinnaan kiinni. Menihän se kuin siihen tehty, ja saa keikkua siinä hauiksiaan harjoittamassa jatkossakin, niin on meinaan hauska detalji.
tiistai 19. maaliskuuta 2013
Keväinen tervehdys - blogiin ja ovelle!
Eilen tuli ensimmäistä kertaa, sanoisinko vuosiin, sellainen olo, että on ylimääräistä aikaa - tai yleensä aikaa. Aikaa tehdä sellaista, mikä ei ole pakollista. Tämän ylellisen tunteen myötä tuli mieleen myös ajatus viritellä blogi uudelleen tulille, ruuhkavuosien jälkeen. Kevätauringon kurkistaessa (likaisista!) ikkunoista alkaa sisustussilmä virittäytyä pesänrakennusmoodiin ja mustavalkean kaveriksi hiipii taas kerran pastelleja, vain jotta ne voisi syksyn tullen noukkia ahdistuneena pois ja pitäytyä tylsässä, tutussa ja turvallisessa. Kodin suhteen puhaltavat muutenkin uudet tuulet - vaikkapa nyt näin kevään kunniaksi - joten mikäs sen parempi paikka dokumentointiin kuin tämä.
Ajantunteen kunniaksi käväisin eilen Tiimarissa ja nappasin mukaani muutaman askartelutarvikkeen pikaiseen pääsiäisaskarteluun. Namusista styroxpalleroista, valmiista tarratervehdyksestä ja kranssipohjasta tuli herkullinen tervetulotoivotus ovensuuhun. Ajatus lähti tästä Tiimarin sivuilta löytyvästä ohjeesta.
Ajantunteen kunniaksi käväisin eilen Tiimarissa ja nappasin mukaani muutaman askartelutarvikkeen pikaiseen pääsiäisaskarteluun. Namusista styroxpalleroista, valmiista tarratervehdyksestä ja kranssipohjasta tuli herkullinen tervetulotoivotus ovensuuhun. Ajatus lähti tästä Tiimarin sivuilta löytyvästä ohjeesta.
lauantai 23. kesäkuuta 2012
Jussia
Opinnot ohi, kesäloman alkuunkin vain viikko.
Juhannuksena kelpaa aloittaa pehmeä lasku kesänviettoon.
On grillattu, chillattu, poimittu kesäkukkia ja läiskitty itikoita. Ihan kotosalla, mikäs sen somempaa.
No, somasta ei ole tietoa enää ensi viikolla, kun muuttokuorma ajetaan tuohon oven eteen ja Helsingin-asunto tyhjennetään kokonaisuudessaan tänne Kotiin. Epäilen, että ensi joulun ruokailut kasataan vielä muuttolaatikoiden päälle - ja UFF:n paikallinen keräyslaatikko pursuaa yli äyräidensä meikäläisen joutavaa vaateroipetta. Ei aleta edes siitä, että lapsosen huoneessa, olohuoneessa ja makuuhuoneessa on säilytyspohdinnat tyystin kesken, eikä tavaroiden asettelusta paikoilleen voi siten edes unelmoida. Nopea vilkaisu ympärille osoittaa, että joka paikassa on keskeneräisiä projekteja - maalattavia huonekaluja löytyy joka sormelle ja varpaalle, verhoja ei ole näkynyt ikkunoissa vielä tässä vuoden aikana, keittiön kaapissa on ruokatarvikkeet epämääräisissä kasoissa yhdellä hyllyllä ja tyhjät purkit odottamassa järjestelyä toisella hyllyllä. Korkea vaatekaappi on täynnä pientä tuunattavaa kynäpurkeista lähtien. Kauankos se loma kestikään, neljä viikkoa vai neljä vuotta?
Nyt nautitaan kuitenkin pari päivää ihanasta Suomen suvesta eikä murehdita muuttoja. Rentouttavaa juhannusviikonlopun jatkoa!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)