Minulla on vakava rasitusvamma. Mitä veikkaatte, monta päivää irtoaa töistä sairaslomaa, kun ilmoitan työterveyshuoltoon, että oikean käden peukalolihakseni ovat kipeytyneet pukin kontista löytyneen Wiin pelaamisesta niin, että päätetyöskentely tuskin onnistuu?
Olimme tänä vuonna olleet ilmeisen tuhmia, kun saimme joululahjaksi kapineen, joka on omiaan sytyttämään pahemmankin sortin perheriidan pelivuoroista. Pienen kärhämän saa useamman kerran päivässä aikaiseksi muun muassa siksi, että joku menee tunnistimen eteen esimerkiksi keilauksen ratkaisevalla hetkellä, niin että täydellinen heitto menee huti ja omanniminen Mii saa hävetä tulostaulussa silmät päästään. Naapurit takovat aivan takuulla kattonsa rappaukset piloille, jahka laulupelin volyymit uskalletaan vääntää kaakkoon. Okei, eihän tähän Pleikkarin Singstarin veroista peliä saa, mutta pienessä sievässä huonompikin kelpaa (paitsi ei High School Musical 3 -laulupeli!!!). Seuraavaksi voidaan rähistä siitä, kuka saa ottaa sen ohjaimen, jossa on pinkki rannehihna! Telkkari on pakko siirtää tenavan huoneesta pois, että äiti saa iltasella kuntoilla - ja taas takovat naapurit siinä jytkeessä kattoaan, niin, ja tenava itkee katkerasti "tyhmää äitiä" telkkarin perään. Jeez, Joulupukki, mitä ihmettä sinä oikein ajattelit?
Äh. Mitä sitä kaunistelemaan. Olen niin Wii-koukussa, että hävettää. Emme ole paikantaneet ainuttakaan peliä, jota pelikoneisiin tottumaton nelivuotias osaisi oikeasti pelata (oikeasti tarkoittaen "ohjaimia paiskomatta ja tuskissaan lattialle heittäytymättä" - eivät ne silikonisuojukset sentään kaikelta suojaa) mutta äiti pelaa sitten senkin edestä. Tänään keskitin kaiken energiani ja etsin parin tunnin ajan Madagascar Kartz-peliä ratteineen. Ennen joulua muistan nähneeni näitä pilvin pimein joka marketin käytävällä, mutta nyt myytiin eijjoota, ja sitäkin riistohinnoin. Löysin muutamankin nettikaupan, josta näitä olisi saanut, mutta halusin halvemmalla. Tampereen Stockmann to the rescue, ja jo saatiin lattialla krokotiilinkyyneleitä vuodattava tenava liikkeelle Citymarketin hyllyvälistä, kun olin ensin vannottanut Tampereen myyjää siitä, että peli on viimeistään viikonloppuna Vantaalla. Menin sitä paitsi leijonaemorefleksini kanssa täysin halpaan, kun kävi selväksi, ettemme saisi peliä tänään kotiin; pettynyt tenava vilautti jotakin suolaisen hintaista F1-peliä, johon muistan elävästi vastanneeni, että: "äiti ostaa sinulle tuon sitten, kun opit pelaamaan sitä Madagascaria". Ensi jouluun mennessä meillä on, jos ei muuta, niin hervottoman kokoiset peukalolihakset ja tuvan täydeltä elektroniikkaa. Kiitos, Joulupukki.
(Kuvat lainattu sivuilta gamehouse.fi sekä homeenter.com)
5 kommenttia:
Hahahaa, olet tainnut avata jonkin sortin pandoran lippaan sen teidän tenavan kanssa!
Minä olen niin himoinut tuota boxia jo tovin ja Tumpelolle aiheesta puhunutkin (oli tietysti ihan innoissaan). Homma vaan nyt meillä kaatui siihen, että me ei omisteta kuin 14 tuumainen videotelkkari, jolla ei hirveesti Wiitä pelailla. Ja mikään, mikään maailmassa ei saa minua hankkimaan meille telkkaria (ellei se hemmetin mediamaksu sitten).
Ja niin kun aika monisanaisesti ilmaisitkin koukuttava vaikutus taitaa olla aika maksimaalinen, joten ehkäpä on ihan viisainta pysytellä täysin wiittömänä perheenä. Olisi kyllä ihan kiva joskus vähän kokeilla, ihan vähän vaan..
Meilläkäänhän ei ole ollut television ja antennin yhdistävää piuhaa noin seitsemään vuoteen, vaikka kuvaputkitöllö ja dvd-soitin olemassa ovatkin... eikä digiboksin hankinta tunnu edelleenkään ajankohtaiselta; haloo, kai nyt mieluummin pelaan Wiitä kuin katson uutisia! XD Jos mediamaksu tuollaisenaan tulee, niin kiusallanikin pistän nämä asiat välittömästi kuntoon.
:-D
Toisikohan pukki samanlaisen meille ensi jouluksi!?
Meillä tuo esikko oppi pelaamaan Wiitä kun ostettiin ratti ja MarioCart Wii peli. Ensin ajettiin yhdessä sitten osasi jo itsekin, nyt pelaa jo paremmin kuin vanhempansa. Mariossa on aika yksinkertaiset ohjauskomennot ja ratti helpottaa ohjaamista. Meillä myös Wii ja siihen vaikka mitä lisäosaa mm. WiiFit joka onnistuuu myös tuolta pienenmmältäkin.
vupii, mä ajattelin jotenkin, että siinä Mario Cartissa on liikaa niitä tehtäviä, mitä katsoin tuttavan lasten pelaamista. Tenavalla kun on äitinsä tavoin erittäin lyhyt pinna ja tulinen luonne, särkyy hyvin nopeasti ohjaimet ja televisiot :D Jahka tarkastelemme tätä peliä, täytyy varmaan se Mario hankkia, niin ja ne kaikki retrot Mario-pelit äidin käyttöön! :)
Lähetä kommentti