Liisterissä

Niinä iltoina, kun uni ei ole tullut jo ennen kuin pää osuu tyynyyn, silmissä ovat villiseet lampaiden sijaan tapettimallit. Koti kaipaa särmää, ja olohuoneessa pieni seinä kaipaa särmikästä tapettia. Vähennän värejä kovastikin, joten näitä ei tarvitse visioida vaaleanpunaisten pilkkujen kaveriksi. Tapettia tarvitsevan alueen koko on vain noin 150 x 150 cm, joten tapetti voi olla aika ärjyäkin ilman että se aiheuttaa suuria migreenikohtauksia. Tapetoidusta seinästä tulee tausta valkoiselle Ikean PS-metallikaapille ja mustalle televisioruudulle, ja seinä on itse asiassa kaapin tausta. Tapetti sujahtaa kiinni todennäköisesti ohuelle kovalevylle, ei suoraan kiinteään kaappiin, mutta tekniset kehitelmät ovat vielä aavistuksen kesken; tärkein on tapetin valinta.

Valkopohjainen, mustalla kuvioitu tapetti tuntuu ainakin tällä hetkellä miellyttävän silmääni eniten. Mustapohjaiset tapetit, vaikka näillä samoilla kuvioillakin, tuntuvat hurjan mustilta, vaikka alue jääkin hyvin pieneksi. Värejä en oikein uskalla ajatella, kun tunnun olevan melkoinen tuuliviiri näissä sisustusjutuissa - voisin lyödä vetoa, että parin kuukauden päästä saisi olla taas väriä vaihtamassa, vaikka nyt suosikkinsa valitsisi. Näitä saattaisi jaksaa katsella? Vai?

Tuleeko tästä mieleen Rochardin testi?

Tämä taitaa olla tämänhetkinen suosikkini, kaikessa mahtipontisuudessaan.

Kukkakuviota...

...ja krumeluuria.

Tällaisiin olen mieltynyt, mutta lisää saa ehdottomasti vinkkailla. Kaikki postauksen tapetit ja kuvat on poimittu Wallpaper from the 70s -nettiputiikista, joka pitää majaansa ymmärtääkseni Saksassa. Olen kolunnut kamalan määrän nettikauppoja, mutta jos suinkin ehdin, yritän päästä viikonloppuna hypistelemään vielä tapettikirjoja ihan livenä, ennen päätöksentekoa.

Voisi tietysti olla hyvä - työtahdin tässä päivä päivältä kiristyessä ja tehtäväpinon kasvaessa - olla kaukaa viisas ja pehmustaa kaiken varalta seinät ;)