perjantai 25. kesäkuuta 2010

Linda Linda, oi Linda

Espanjan tulisia kaunottaria on nyt kaksin kappalein. Linda tuli taannoin meille laihdutuslomalle ja sai fat campinsa personal traineriksi ballerinamaisen solakan, sporttisen Nanan. Tyttöjen yhteiselo lähti heti alusta pitäen sujumaan sulavasti. Lindaa hirvitti alkuun kaikenlaiset ulkomaailman äänet ja tapahtumat, ihmiset ja koirat, pyörät ja autot, mutta reippaan isosiskon opastuksella ja tenavan hellässä huomassa Lindasta on sukeutunut reipas pieni koiraneiti. Pieni jo siksikin, että Linda on sutjakoitunut huhtikuisesta kahdeksan ja puolen kilon painostaan peräti kaksi kiloa, kuuteen ja puoleen kiloon. Kuvamateriaalissa Linda on vielä matamin mitoissa, pitänee ottaa uusia kuvatodisteita uudesta ulkomuodosta. Olemme Lindan kanssa laihdutelleetkin yhdessä, tosin prosentuaalisesti Linda on lyönyt laudalta minut laihtumistuloksissa aivan mennen tullen. Hyvä Linda!

Linda kotiutui alunperin Suomeen jo viime lokakuussa, mutta muutamien vastoinkäymisten kautta ei voinutkaan enää asua perheessään. Linda on muuten puhdasrotuinen andalusian rottaterrieri, perro ratonero bodeguero andaluz, joka on tyypillinen espanjalainen rotu - omassa maassaan suhteellisen arvoton koira, joita näkee tarhoilla hylättynä pilvin pimein. Surullista, sillä esimerkiksi Linda on tyypillisenä rotunsa edustajana iloinen, utelias ja lapsirakas koira, joka touhuaa mielellään mukana ja mukautuu suhteellisen moneen menoon. Vaikka rottakoira onkin, Lindalla ei ole juuri minkäänlaista saalisviettiä Nanaan verrattuna; Linda tyytyy seurailemaan perhosia ja västäräkkejä, kun taas podencosekoitus Nana metsästäisi kernaasti kaikkea puhveleita pienempää.

Sekä Linda että Nana saivat uuden kotimaan Espanjan Katukoirat ry:n kautta.


lauantai 19. kesäkuuta 2010

Alelöytöjä kesäisissä väreissä


Kesäalet ovat ottaneet varaslähdön - tai sitten vanhoja varastoja myydään tyhjiksi ja minä raukka olen niin ulkona muodin maailmasta, että ostan monta mallistoa vanhoja ryysyjä, kun vain paikannan -70% lapun. Tenava ei valita, eikä äiti. Ihania herkkuvärejä, jotka kuuluvat myös omaan kesävaategarderoobiini; turkoosia, harmaata, sinistä ja lohenpunaista.


sunnuntai 30. toukokuuta 2010

Kirppuja kotona

Tänä keväänä on kirppuilu jäänyt kiireiden vuoksi minimiin. Ehkä parempi niin, sillä kotikin on pullollaan huutis- ja kirppiskamaa, josta olisi hyvä hankkiutua eroon, ennen kuin kantaa uuttaa tupaan. Muutamia herkkuja on kuitenkin tarttunut lähinnä Myyrmäkihallista matkaan:

Uusi lempivärini - hento laventelinsinisen ja lilan välimuoto - suojaa nyt sohvaa koirilta. Parivuoteen päiväpeite 2 euroa.

Ihanaiset, koristeelliset valokuvakehykset 50 senttiä kappaleelta. Arvon vielä, joutuvatko nämä värinvaihtajiin, vai pidänkö näistä näin tummina enemmän.

Suloinen Sia:n kulho, vaikkapa hedelmäkulhoksi. Eurolla.

Tätä meillä tarvittiin: serviettipidike. Samaa rihkamaa mitä muutekin on keittiö pullollaan sirottimien sun muun muodossa. 50 senttiä.

lauantai 15. toukokuuta 2010

Kesävaatekimara!

Kesäisille vaatekappaleille on ollut käyttöä jo tänään. Eilen vielä lähetin tenavan Reimoissaan päiväkotiin - jossakin aamupöhnässä olimme saaneet vielä pitkät kalsaritkin collarihousujen alle. Tenava-rukka oli tuskasta punertava ja hikinen, kun hain häntä iltapäivällä kotiin.

Kesävaatteet löytyivät, mikä vaateparsi mistäkin piilosta. Helpolla kävi siis tähän kesään varustautuminen, kun tuota piiloleikkiä vaatepussien kanssa ei lasketa. Valtaosa on viime kesän aleista ja alejen aleista ostettuja, muutama käytettykin taitaa olla ystävän nurkista meille siirtynyt, parit shortsit löysin viime kesän kirppiksiltä. Normaalihintaisia vaatteita ei tästä postauksesta siis löydy.

Marimekko-kimara

Peruspaitoja perusväreissä

Ruutua uimiseen ja auringonsuojaksi

Farkkua, turkoosia ja ruutua shortseihin

Muutamia iloisia ja viime kesältä...

...hyväksi havaittuja printtejä

Kesäinen kalsarikimara!

torstai 13. toukokuuta 2010

Inventaariotorstai


Olen suorittanut noin yhden kolmasosan tälle keväälle suunnitelusta "maailman epäitsekkäin äiti" -projektista; tenavan sänky ja muutkin huonekalut on nyt siirretty isompaan huoneeseen. Ne ovat vielä hyvin summittaisessa järjestyksessä, sillä sänkyjäkin huoneessa on kaksi, ennen kuin pienempi matkaa uuteen kotiin. Huonekalujen siirto oli kuitenkin se pienempi homma, sillä nyt jäljellä on kymmenen kattoon asti ulottuvan vaatekaapin sisällön purku ja uudelleen järjestäminen eri huoneisiin. Älkääkä edes kysykö, joko maalasin sen kirkuvan limenvihreän seinän, vai heräänkö joka aamu migreenitunnelmissa seinää toljottaen...

Kaapintyhjennys osui kuitenkin sopivasti näin kevätinventaarion aikaan. Nyt on hyvä laskea kesää varten varatut shortsit ja t-paidat, kartoittaa aurinkolasien ja lippalakkien lukumäärää, kerätä talvisempien vaatteiden joukosta pois ne, jotka eivät takuulla enää syksyn tullen mahdu tenavan päälle. Muistan ostaneeni kesävaatetta alesta jos toisestakin, kantaneeni kirpparilta kotiin. Pesseeni, viikanneeni... mutta sitten muistikuvat loppuvat. Minkähän kaapin viimeiseen nurkkaan ne kaikki kesävaatteet piilotin?